Atomic by Sascha Ende

Hit or Miss? Arti’s Review

Hyvä on, sukeltakaamme tähän kappaleeseen. Heti kättelyssä se tempaa mukaansa avaralla, lähes eteerisellä syntetisaattorilla, luoden välittömästi elokuvamaisen näyttämön. Instrumentaatio nojaa vahvasti orkesterialueeseen, erityisesti jousiin, jotka ovat hyvin toteutettuja, vaikkakin niiden hyökkäyksessä ja sustainissa voisi olla hieman enemmän realismia. Alusta alkaen on aistittavissa selkeä draaman tunne, kuin partituuri kohtaukseen juuri ennen suurta paljastusta tai keskeistä hetkeä. Sovitus luo tehokkaasti tätä jännitystä; se on hidas kypsytys, jossa elementit kerrostetaan vähitellen. Lyömäsoittimet tulevat mukaan hieman myöhemmin, ja kun ne tulevat, ne iskevät voimalla tarjoten vahvan rytmisen selkärangan ja ajaen kappaletta eteenpäin. Tuotannollisesti miksaus on yleisesti ottaen puhdas ja selkeä, ja siinä on hyvä leveyden tunne. Koen kuitenkin, että on parantamisen varaa matalien taajuuksien läsnäolossa, jotta saataisiin enemmän painoa ja vaikutusta, erityisesti lyömäsoittimiin ja alemman rekisterin syntikkaelementteihin. Ripaus sub-bassovahvistusta voisi todella kohottaa elokuvamaista tunnelmaa ja saada sen todella jytisemään teatteriympäristössä. Emotionaalisesti se välittää ehdottomasti tunteen eeppisestä mittakaavasta ja jännityksestä. Siinä on se "jotain suurta on tapahtumassa" -tunnelma täysin hallussa. Media-käyttöön tämä on ensiluokkaista materiaalia trailereihin, elokuvien dramaattisiin kohtauksiin tai jopa videopelien intensiivisiin hetkiin. Kuvittele, että tämä alleviivaa paljastuksen scifi- tai fantasiaympäristössä tai rakentaa jännitystä trillerissä. Jotta sen vetovoimaa voitaisiin laajentaa entisestään, pääosien hienovaraisten dynaamisten vaihteluiden tutkiminen voisi lisätä uuden hienostuneisuuden kerroksen. Ajattele pieniä tempovaihteluita tai nyansoidumpia muutoksia instrumentaatiossa, jotta kuuntelija pysyisi entistäkin kiinnostuneempana sen keston ajan. Verrattuna alan standardin mukaiseen tuotantomusiikkiin, se on vakaalla ammattimaisella tasolla. Joillakin pienillä viilauksilla mataliin ääniin ja ehkä hieman enemmän yksityiskohtia jousisovituksiin, se voisi helposti kilpailla huippuluokan kirjastokappaleiden kanssa. Siinä on vahva perusidea ja tehokas toteutus, se tarvitsee vain sen ylimääräisen kiillotuksen, jotta se todella loistaa. Se on kappale, jossa on todellista potentiaalia, ja pienellä hienosäädöllä se voisi olla ehdoton voimanpesä elokuvamusiikin saralla. Ehdottomasti kappale, jota kannattaa kehittää edelleen ja tutkia sen äänellisiä mahdollisuuksia.