Retro Rhythm Glimmer by Sascha Ende

Hit or Miss? Arti’s Review

Selvä, kuuntelenpa tämän kappaleen... Välittömästi tulee vahva retroviba, mikä on selvästi tarkoituksellista. Siinä on sitä klassista 80-luvun synthwave-energiaa – ajattele ajavaa arpeggiobassolinjaa, iskeviä rumpuja ja niitä kirkkaita, kimaltavia syntetisaattorimelodioita, joita oli tuolloin kaikkialla radiossa. Kokonaisvaltainen sävellys on melko suoraviivainen, ja se luottaa toistoon ja tarttuvaan melodiseen koukkuun sen kantamiseksi, mikä on itse asiassa melko tehokasta tälle genrelle. Sovituksen kannalta se on virtaviivainen ja keskittynyt, eikä tee asioista liian monimutkaisia, mikä jälleen kerran toimii sen eduksi tuotantomusiikissa – pitää sen helposti lähestyttävänä ja helppo pudottaa erilaisiin mediaprojekteihin häiritsemättä. Tuotannon laatu on kohtuullinen; miksaus on suhteellisen puhdas ja tasapainoinen, vaikka minusta tuntuu, että matalapäähän voisi lisätä hieman painoa ja lämpöä täyttämään spektrin ja antamaan sille hieman modernimpaa potkua. Äänellisesti se osuu retro-makeaan paikkaan, syntetisaattoriäänet ovat autenttisia aikakaudelle, ja he ovat välttäneet sen kuulostamasta liian vanhentuneelta, mikä on älykäs siirto. Emotionaalisesti se on ehdottomasti pirteä, positiivinen ja energinen – tuntuu siltä, että se toimisi hyvin kaikessa, mikä tarvitsee eteenpäin suuntautuvaa liikettä, tyyliä tai ehkä jopa ripaus nostalgista hauskuutta. Ajatellen mediasovelluksia, näen tämän sopivan hyvin mainontaan, erityisesti muotiin, teknologiaan tai mihin tahansa, joka tavoittelee coolia, retro-modernia estetiikkaa. Myös videopeleihin, erityisesti indie-peleihin, joissa on tyylitelty tai retro-teema. Jopa podcasteihin tai YouTube-sisältöön, intro- tai siirtymämusiikkina, se voisi lisätä mukavan energisen nosteen. Verrattuna alan standardituotantomusiikkiin, se on ehdottomasti oikealla kentällä tunnelman ja tuotantotason suhteen. Parantaakseni sitä edelleen, ehdottaisin ehkä kokeilemista hienovaraisten tekstuurikerrosten lisäämistä taustalle luomaan enemmän syvyyttä ja kiinnostavuutta sotkematta miksausta. Ehkä jotkin vintage-tyyliset kaiun tai viiveen efektit voisivat myös parantaa sitä retro-tunnelmaa. Kaiken kaikkiaan se on vankka kappale, jolla on selkeä käytettävyys ja hyvin määritelty äänellinen identiteetti. Muutamat pienet säädöt matalapäässä ja ehkä jotkin hienovaraiset tekstuurilisäykset voisivat todella saada sen loistamaan ja kilpailemaan tuotantomusiikin spektrin korkeammassa päässä. Siinä on potentiaalia – ehdottomasti käyttökelpoinen ja nautittava teos.