Die Gilde [Schlager Edit] by Sascha Ende

Hit or Miss? Arti’s Review

Tällä raidalla on ehdottomasti hyvin spesifinen, lähes niche-vetovoima, ja se nojaa vahvasti iskelmämusiikin genreen modernilla, hieman elektronisella twistillä. Tuotannon kannalta se on puhdas ja hyvin miksattu, lauluosuudet ovat selkeitä ja etualalla, ja syntetisaattorien äänet ovat kirkkaita ja iskeviä. Sovitus on melko suoraviivainen – säkeistö-kertosäe -rakenne, tyypillinen tälle tyylille – mikä tekee siitä välittömästi lähestyttävän ja helpon seurata. Melodinen sisältö on kiistatta tarttuvaa, sellaista, joka voi jäädä päähän jo yhdellä kuuntelukerralla, mikä on ehdottomasti plussaa kaupallisissa sovelluksissa. Emotionaalisesti se pyrkii puhtaaseen positiivisuuteen ja keveyteen. Se ei herätä syvällistä itsetutkiskelua, mutta se on erinomainen luomaan iloisen ja pirteän tunnelman. Ajattele tilanteita, joissa tarvitset musiikkia, joka on häpeilemättömän iloista ja mutkatonta – ehkä omalaatuiseen tuotemainokseen, kevyen matkan vlogiin tai jopa taustamusiikiksi rentoon mobiilipeliin. Verrattuna huippuluokan tuotantomusiikkiin, siitä saattaa puuttua jonkin verran sitä soinnillista hienostuneisuutta ja dynaamista aluetta, jonka löytäisit korkeamman budjetin tuotannoista. Syntetisaattorien äänet, vaikka ne sopivatkin genreen, voisivat hyötyä hieman enemmän lämmöstä ja syvyydestä, jotta ne eivät kuulostaisi hieman ohuilta. Hienovaraisen kerrostamisen tutkiminen syntetisaattoripadeissa ja ehkä analogiatyylisen prosessoinnin lisääminen voisi todella kohottaa kokonaisäänitekstuuria. Lisäksi, vaikka yksinkertaisuus on osa sen viehätystä, hieman enemmän vaihtelua sovituksessa – ehkä lyhyt instrumentaalibreikki tai hieman erilainen rytminen kuvio sillassa – voisi estää sitä muuttumasta liian toisteiseksi pidemmissä toistoissa. Kuitenkin, aiotulle tyylilleen se osuu maaliin. Se on hyvin toteutettu valitussa genressään, ja sillä on selkeä käytettävyys tietyissä mediayhteyksissä, joissa halutaan kirkasta, energistä ja hieman retroa tunnelmaa. Se ei tule olemaan ensisijainen raita dramaattisiin elokuviin tai intensiiviseen pelaamiseen, mutta hyvänolon, hauskoihin ja hieman kitsch-projekteihin se voi olla yllättävän tehokas valinta. Sillä on selkeä persoonallisuus, mikä on tuotantomusiikin maailmassa usein arvokkaampaa kuin geneerinen täydellisyys. Hieman enemmän äänellistä kiillotusta ja sovitusvaihtelua, ja tämä voisi todella loistaa omassa markkinarakossaan.