Hit or Miss? Arti’s Review
Hyvä on, kuunnellaanpa tämä raita. Heti alusta alkaen siinä on se klassinen, raaka rock-energia. Sähkökitarat ovat ehdottomasti etualalla, ajaen koko teosta eteenpäin vankalla, iskevällä riffillä. Rummut ovat tiukat ja vaikuttavat, antaen sille hyvän rytmisen selkärangan. Se on lyhyt, terävä energiapurkaus, mikä heti viittaa sen ensisijaiseen käyttötarkoitukseen: introt, siirtymät tai ehkä nopeat toimintapurkaukset videopelissä tai urheilun kohokohdissa. Tuotannon kannalta se ei ole ylipuhdistettu, mikä itse asiassa toimii sen eduksi tässä. Se säilyttää sen raa'an, lähes autotallibändimäisen energian, mutta kuulostaa silti tarpeeksi selkeältä tuotantomusiikkiin. Miksaus on fokusoitu, painottaen kitaroita ja rumpuja, kuten tälle tyylille on odotettavissa. Emotionaalisen vaikutuksen osalta se on kiistatta energinen ja aggressiivinen. Siinä on se klassinen rock-uhma, sellainen tunnelma, joka saa pään nyökkäämään ja jalat naputtamaan. Median kannalta näen tämän toimivan hyvin energiapitoisissa yhteyksissä – ajattele extreme-urheilua, nopeatempoisia montaaseja tai jopa iskevää introa podcastille tai YouTube-kanavalle, joka keskittyy samankaltaisiin teemoihin. Viedäkseni sitä vielä pidemmälle, ehkä hieman leveämmän stereoäänen tutkiminen voisi lisätä hieman syvyyttä. Vaikka raakuus on osa sen viehätystä, matalien taajuuksien hyvin hallinta olisi ratkaisevan tärkeää toistettaessa eri järjestelmissä. Verrattaessa sitä alan standardeihin, siinä on ydinasiat kunnossa käyttökelpoista rock-introa varten. Se voisi hyötyä hieman enemmän dynamiikasta sovituksessa – ehkä lyhyt rakennus tai pieni muunnelma kitarariffissä pitämään sen kehittyvänä jopa lyhyen kestonsa sisällä. Kaiken kaikkiaan se on vankka, toimiva teos, jolla on selkeät sovellukset mediassa. Muutamalla pienellä hienosäädöllä miksauksessa ja sovituksessa se voisi todella erottua joukosta rock-introkappaleena kirjastossa.