Spirits Of The Greenwood by Sascha Ende

Hit or Miss? Arti’s Review

Hyvä on, sukelletaan tähän kappaleeseen. Ensimmäinen vaikutelma on ehdottomasti tunnelmallinen, siinä on heti alusta alkaen jonkinlainen laaja, elokuvamainen fiilis. Avaus noilla jousisoundeilla on aika mukava, luoden tilan tunnetta ja ehkä ripauksen mysteeriä. Sovituksellisesti se on hyvin jäsennelty; se rakentuu vähitellen, tuoden esiin elementtejä, kuten perkussiot, jotka lisäävät mukavaa vauhtia sen edetessä. Melodisesti se on enemmän tunnelman luomista kuin todella tarttuva koukku, mikä on täysin hyväksyttävää taustamusiikiksi pyrittäessä. Harmonisesti se on tarpeeksi mielenkiintoinen pitämään huomion yllä olematta liian monimutkainen. Tuotannollisesti miksaus on yleisesti ottaen selkeä, instrumenteilla on oma tilansa, vaikka ehkä matalat taajuudet voisivat olla hieman tiukemmat ja tarkemmat – erityisesti kun rummut tulevat raskaammin mukaan. Stereoimago tuntuu melko leveältä, mikä parantaa uppoutuvuutta. Emotionaalisesti se asettuu hieman melankoliseen mutta kiehtovaan tilaan, ei liian onnelliseen, mutta ei myöskään epätoivoisen surulliseen – eräänlaiseen mietteliääseen tunnelmaan. Mediakäytössä näen tämän toimivan hyvin fantasia-aiheisissa projekteissa, ehkä joissain draamoissa, jopa jännittävissä kohtauksissa, joissa täytyy rakentaa jännitettä hienovaraisesti. Se voisi sopia hienosti myös videopelien soundtrackeihin, erityisesti tutkimus- tai tarinankerrontahetkiin. Alan standardeihin verrattuna se on vankka, ehdottomasti käyttökelpoinen sellaisenaan. Jotta sen voisi nostaa vielä korkeammalle, ehkä joidenkin hienovaraisten dynaamisten variaatioiden tutkiminen osioiden sisällä voisi lisätä enemmän nyansseja. Myös kokeilemalla hieman orgaanisemmin soundaavia perkussio sampleja voisi parantaa otsikon viittaamaa "vihreämetsä" -tunnelmaa – lisäten hieman enemmän maanläheisyyttä yleiseen äänimaailmaan. Mieti, voisitko kerrostaa joitain hienovaraisia puupuhallinteksturointeja täydentämään jousia ja vaskia. Kaiken kaikkiaan se on hyvä kappale, joka sopii hyvin tarkoitukseensa. Muutamilla pienillä viilauksilla se voisi todella erottua kirjastoympäristössä.