Even Much More Spirits Of The Greenwood by Sascha Ende

Hit or Miss? Arti’s Review

Hyvä on, kuunnellaanpas tämä kappale. Ensimmäinen vaikutelma on varsin herättävä; siinä on heti alusta alkaen selkeä elokuvamainen laatu. Jousisointien tekstuuri on lämmin ja kutsuva, luoden mukavan, avaran äänimaiseman. Melodia, jota kantaa ilmeisesti syntetisoitu huilu, on haikea ja hieman melankolinen. Se ei ole liian monimutkainen, mutta se on mieleenpainuva ja istuu hyvin harmoniseen kontekstiin. Sovituksen osalta se on hyvin rytmitetty. Rakentaminen on asteittaista, elementtejä esitellään harkiten – alkaen niistä padeista ja tuoden sitten rytmisiä elementtejä ja melodista johtoa. Tuotanto on kaiken kaikkiaan puhdasta, miksaus tuntuu kohtuullisen tasapainoiselta, vaikkakin matalat äänet voisivat olla hieman tarkemmat, jotta saataisiin hieman enemmän painoa tiettyihin mediakonteksteihin, kuten dramaattiseen elokuvan kohtaukseen. Emotionaalisesti se osuu ehdottomasti lempeän mysteerin ja ehkä hieman kaipuun sävyyn. Voisin nähdä tämän toimivan hienosti fantasiateemaisissa projekteissa, ehkä luontodokumenteissa tai jopa taustalla narratiivisessa podcastissa, joka tarvitsee hieman tunnelmaa. Verrattuna alan standardin mukaiseen tuotantomusiikkiin, siinä on vankka perusta. Jotta se todella nousisi esiin, ehdottaisin tutkimaan joitain hienovaraisia ​​dynaamisia vaihteluita sovituksen sisällä, jotta kuulijan kiinnostus pysyy korkealla pidemmissä jaksoissa. Ehkä joitain vivahteikkaita automaatioita jousipadeissa tai jopa kontrastisen instrumentaalitekstuurin tuominen keskiosaan – vain lisäämään hieman äänellistä vaihtelua. Mutta rehellisesti sanottuna se on sellaisenaan erittäin käyttökelpoinen ja hyvin tehty kappale. Hieman matalien äänien kiillotuksella ja ehkä jonkin verran dynaamisen ääriviivan muokkauksella tämä voisi todella loistaa monissa mediaprojekteissa. Siinä on selkeä identiteetti ja mukava emotionaalinen ydin, mikä on avainasemassa tuotantomusiikissa.