Hit or Miss? Arti’s Review
No niin, kuunnellaanpas tätä... 'Silent Movie 15', he kutsuvat sitä. Heti kättelyssä saa selkeän kuvan – se on pianokeskeinen, ehdottomasti nojaa siihen klassiseen, hieman melankoliseen tunnelmaan. Ajattele vanhaa elokuvateatteria, sellaista, joka korostaisi koskettavaa hetkeä mustavalkofilmissä. Sävellys itsessään on melko sulava; melodia on heti hyräiltävä, ja harmoninen liike on tyylikäs, vaikkakin toisinaan hieman ennustettava. Rakenteellisesti se on suoraviivainen, mikä on täysin hyväksyttävää tuotantomusiikille – sen on oltava helposti mukautettavissa ja tarvittaessa silmukoitavissa. Tuotannon kannalta pianon ääni on puhdas ja läsnä, vaikkakin ehkä hieman kuiva. Hieman enemmän lämpöä ja ehkä ripaus huonekaikua voisi todella kohottaa äänellistä tekstuuria ja antaa sille hieman enemmän syvyyttä. Miksaus on tasapainoinen, mikään ei törmää, ja masterointi on synkronointitarkoituksiin sopivalla tasolla. Emotionaalisesti se osuu lempeän surun ja eleganssin makeaan pisteeseen. Se ei ole liian dramaattinen, mikä itse asiassa toimii sen hyväksi laajan käytettävyyden kannalta. Kuvittele tämä historiallisessa draamassa, historiallisessa dokumentissa tai jopa hienostuneessa mainoskampanjassa, joka tavoittelee ripauksen nostalgiaa. Pelimaailmassa ehkä heijastavassa välianimaatiossa tai seikkailupelin hiljaisemmassa hetkessä. Verrattuna alan standardin mukaiseen kirjastomusiikkiin, se on ehdottomasti ammattimaista laatua. Se voisi hyötyä hieman seikkailunhaluisemmasta harmonisesta paletista tai hienovaraisesta tekstuurielementistä, joka lisäisi ainutlaatuisen tunnusmerkin, mutta sellaisenaan se on vankka ja luotettava kappale. Mediaprojekteille, jotka tarvitsevat ripauksen klassista, hillittyä tunnetta, tämä kappale on ehdottomasti harkitsemisen arvoinen. Muutamat pienet hienosäädöt tuotannossa voisivat todella saada sen loistamaan entistä kirkkaammin, mutta kaiken kaikkiaan se on hyvin tehty ja käyttökelpoinen musiikkikappale.