Selvä, kuunnellaanpa tämä "Channel Intro 35". Välittömästi saan sellaisen fiiliksen, että tämä on puhdas, moderni ja ehdottomasti tarkoituksenmukainen. Se osuu niihin klassisiin intron tunnusmerkkeihin – energiset syntetisaattorit, vankka, eteenpäin vievä rytmi. Tuotannon kannalta se on melko terävä ja selkeä, miksaus on tasapainossa siihen nähden, mitä se on – lyhyt, vaikuttava kappale. Äänellisesti se nojaa siihen kirkkaaseen, melkein synthwave-henkiseen palettiin, joka voi olla todella tehokas herättämään huomion heti alussa. Sovitus on tiivis, tässä ei ole hukkatilaa, mikä on olennaista intron kannalta. Se tekee juuri sen, mitä pitääkin – luo sävyn nopeasti. Emotionaalisesti se on ehdottomasti positiivisella puolella, jopa kohottava, heijastaa eteenpäin suuntautuvaa liikettä ja ehkä ripauksen teknologista optimismia. Median käytössä näen tämän sopivan teknisiin selityksiin, yritysbrändäykseen, ehkä jopa korkeaenergiseen podcastin avaukseen. Alan standardeja ajatellen se on varmasti monien tuotantokirjastojen tasolla; se on toimiva ja hyvin toteutettu. Jos haluaisimme viedä sitä pidemmälle, ehkä matalien taajuuksien syvyyden tutkiminen voisi lisätä hieman lisätehoa, tai ehkä joidenkin hienovaraisten tekstuurielementtien kerrostaminen voisi hieman laajentaa äänimaisemaa. Mutta rehellisesti sanottuna, sen aiottuun käyttöön lyhyenä introna se osuu tehokkaasti tärkeimpiin kohtiin. Siinä on se välitön tartuntakerroin, ja tuotantomusiikin maailmassa se on usein puolet taistelusta. Vankka, käyttökelpoinen kappale.