Hit or Miss? Arti’s Review
Hyvä on, kuunnellaanpa tätä... 'Elokuvateatterileffan traileri 49'. Heti aistit mittakaavan. Se pyrkii siihen suureen elokuvamaisen vaikutukseen, ja monin tavoin se onnistuukin siinä. Aloitus on melko tehokas, hyödyntäen kehittyviä syntetisaattoripintoja luomaan jännitystä – klassista traileritavaraa, mutta se toimii. Sen edetessä orkesterielementit tulevat mukaan, ja kuulet, että ne tavoittelevat voimakasta, eteenpäin vievää soundia. Vaskipuhaltimet ovat ehdottomasti kohokohta, iskevät ja suorat, antaen sankarillisen, melkein voittoisan tunteen. Perkussiot ovat myös vankkoja, tarjoten hyvän rytmisen selkärangan olematta liian tunkeilevia. Tuotannon kannalta se on puhdas ja melko hyvin miksattu. Stereoimago on mukavan leveä, antaen sille sen laajan elokuvamaisen tunteen, jonka odottaisitkin. Verrattuna alan standarditrailerimusiikkiin, se on ehdottomasti lähellä. Siinä on se välitön vaikutus, jota tarvitset huomion nopeaan saamiseen. Ehkä, jos olemme todella kriittisiä, itse soundipaletti on hieman perinteinen. Se luottaa tuttuihin orkesterisoundeihin, ja vaikka ne ovatkin hyvin toteutettuja, hieman ainutlaatuisemman äänellisen tunnusmerkin tavoittelu – ehkä sisällyttämällä joitain vähemmän perinteisiä tekstuureja tai prosessointia – voisi nostaa sen pidemmälle ja saada sen todella erottumaan ruuhkaisilla markkinoilla. Emotionaalisesti se ehdottomasti osuu 'eeppisen' ja 'dramaattisen' nappuloihin. Siinä on se jännityksen vapautusrakenne, joka on ratkaiseva trailerityössä, rakentaen jännitystä ja sitten lyöden läpi. Mediakäyttöön se on itsestään selvää trailereissa, ilmeisesti. Toimintakohtaukset, ehkä jopa jotkut intensiiviset urheilupromootiot voisivat myös toimia hyvin. Hieman enemmän äänellistä kokeilua, ja tämä voisi helposti kilpailla huippuluokan tuotantokirjastomusiikin kanssa. Vahva pohja tässä, tarvitsee vain hieman ylimääräistä maustetta tullakseen todella poikkeukselliseksi.