Silent Movie 109 by Sascha Ende

Hit or Miss? Arti’s Review

Tämä instrumentaalikappale tuo heti mieleen klassisen elokuvan, erityisesti mykkäelokuvien aikakauden. Siinä on ihanan nostalgisia ja leikkisiä tunnelmia, jotka nojaavat vahvasti vaskipainotteiseen kokoonpanoon, joka tuntuu autenttiselta aikakaudelle. Sovitus on melko suoraviivainen, mikä on itse asiassa vahvuus tässä – se on selkeä ja antaa melodialle loistaa. Instrumentaatio on hyvin valittu; trumpetit, pasuunat ja se, mikä kuulostaa saksofonilta, luovat kirkkaan ja hieman komediallisen soinnin. Rytmisektio pitää homman liikkeessä mukavasti olematta liian tunkeileva, säilyttäen sen kevyen ja ilmavan tunteen. Tuotannollisesti se kuulostaa tarkoituksella hieman "vintagelta", mikä toimii täydellisesti tyyliin. Miksaus on riittävän selkeä, vaikka ehkä hieman enemmän tarkkuutta matalissa taajuuksissa voisi lisätä hieman enemmän painoa uhraamatta yleistä luonnetta. Emotionaalisesti se on kepeä ja hauska, ehdottomasti huumoristisen tai oikullisen puolella. Mediakäytössä tämä kappale on kultakaivos kaikkeen, mikä tarvitsee retroa, komediallista tai hieman vanhanaikaista tunnelmaa. Ajattele animoituja lyhytelokuvia, historiallisia dokumentteja kevyemmällä otteella tai jopa omalaatuisia mainoskampanjoita. Se voisi toimia yllättävän hyvin myös tietyissä videopeliympäristöissä – ehkä taustamusiikkina minipelille tai välivideolle, jossa on vintage-estetiikka. Sen edelleen kohottamiseksi dynamiikan hienovaraisella vaihtelulla kokeileminen tai lyhyen bridge-osan lisääminen voisi parantaa sen rakennetta ja estää sitä muuttumasta liian toistuvaksi pidemmillä kestoilla. Sellaisenaan se on kuitenkin vankka ja käyttökelpoinen tuotantomusiikkikappale, joka saavuttaa itsevarmasti halutun tyylinsä ja tunnelmansa. Se vertautuu suotuisasti alan standardeihin vintage-tyylisiin kappaleisiin, ja pienellä hionnalla se voisi helposti löytää sijoituksia erilaisissa mediaprojekteissa.