Dream Of A Dream 3 by Sascha Ende

Hit or Miss? Arti’s Review

Hyvä on, sukeltakaamme tähän kappaleeseen. Ensimmäinen vaikutelmani on, että se luo heti todella hienon ja avaran tunnelman. Siinä on ehdottomasti unenomainen laatu, kuten nimikin antaa ymmärtää, ja se saavutetaan ihanilla, kehittyvillä syntetisaattoripadeilla ja erittäin lempeällä pianoaiheella, joka luo kauniisti pohjan. Johdanto on kärsivällinen, se antaa äänimaiseman hengittää, mikä on ratkaisevan tärkeää tällaiselle teokselle. Sovitus on hyvin rytmitetty; se ei hätiköi, vaan tuo vähitellen elementtejä säilyttääkseen kiinnostuksen. Naislaulu, kun se tulee mukaan, on älykäs lisäys – sanaton ja eteerinen, mikä lisää tuota ylimaallista tunnetta häiritsemättä. Se on miksattu mukavasti, istuen kappaleen sisällä eikä taistellen huomiosta, mikä on juuri sitä, mitä tuotantomusiikissa halutaan. Kappaleen edetessä hienovaraisen perkussioin ja sitten voimakkaampien orkesterielementtien lisääminen tuo tervetulleen dynaamisen muutoksen. Se rakentuu intensiteetissä ilman, että siitä tulee liian mahtipontinen, säilyttäen tuon ydinunenomaisen tunnelman. Tuotanto itsessään on puhdasta ja selkeää. Miksaus tuntuu tasapainoiselta, ja jokaisella elementillä on oma tilansa. Ehkä alarekisterissä voisi olla hieman enemmän painoa, jotta se antaisi sille hieman enemmän läsnäoloa, erityisesti myöhemmissä osioissa, joissa rummut tulevat mukaan, mutta se on pieni hienosäätö. Emotionaalisesti se osuu oikeaan. Se on pohdiskeleva, ehkä hieman melankolinen, mutta siinä on pohjalla toivon tai lempeän ihmettelyn tunne. Voin helposti nähdä tämän toimivan hyvin erilaisissa medioissa. Ajattele pohdiskelevia hetkiä elokuvissa, fantasiapelien maisemia tai jopa tunnelmallista mainontaa, jossa haluat herättää rauhallisuuden ja kauneuden tunteen. Dokumentteihin tai podcasteihin, jotka tarvitsevat ripauksen eleganssia ja emotionaalista syvyyttä, tämä sopisi myös hyvin. Verrattuna alan standardikirjastomusiikkiin, se on ehdottomasti omillaan. Se on hyvin sävelletty, hyvin tuotettu ja sillä on selkeä emotionaalinen identiteetti. Sen todelliseksi kohottamiseksi edelleen, ehkä kokeileminen hienovaraisten tekstuurikerrosten kanssa taustalla voisi lisätä entistä enemmän syvyyttä. Ripaus rakeista synteesiä tai joitain hyvin hienovaraisia, kehittyviä äänisuunnitteluelementtejä voisi rikastuttaa äänikudosta ylittämättä ydininstrumentaatiota. Kaiken kaikkiaan se on vahva kappale, jossa on paljon potentiaalia. Siinä on se elokuvallinen laatu, jota aina haetaan, ja muutamilla pienillä tarkennuksilla siitä voisi helposti tulla suosikkikappale lukuisille projekteille. Siinä on ammattimainen kiilto ja aito emotionaalinen ydin, mikä lopulta saa tuotantomusiikin erottumaan.