Tagtraum (feat. Niqua) by Sascha Ende

Hit or Miss? Arti’s Review

Hyvä on, kuunnellaanpa tämä kappale. Ensimmäinen vaikutelmani on melko positiivinen – siinä on todella mukava, unenomainen laatu. Naisten laulu on pehmeää ja ilmavaa, mikä sopii täydellisesti rentoon tunnelmaan. Tuotanto on puhdasta, ja syntikkamatot luovat lämpimän, ympäröivän ilmapiirin. Se nojaa ehdottomasti siihen lo-fi, chill-hop -estetiikkaan, joka on suosittua juuri nyt, mutta hieman kiillotetumpi pop-sensibiliteetti. Sävellyksellisesti se on hyvin jäsennelty. Melodia on tarttuva ja miellyttävä, vaikkakin ehkä hieman toistuva joissain kohdissa. Sovitus on suhteellisen yksinkertainen, keskittyen tunnelman luomiseen monimutkaisen instrumentoinnin sijaan, mikä toimii tehokkaasti tässä tyylissä. Biitti on rento ja groovaava, tarjoten mukavan perustan olematta liian tunkeileva. Tuotannon kannalta miksaus on kunnollinen. Laulu istuu mukavasti miksauksessa, ja yleinen äänellinen selkeys on hyvä tälle genrelle. Masterointi on riittävää kirjastomusiikille; se ei ole liian kovaääninen tai kompressoitu, mikä on plussaa. Ehkä hieman enemmän leveyttä stereoäänikuvassa voisi parantaa unenomaista ilmapiiriä entisestään, erityisesti syntikkamatoissa. Myös kokeilu hienovaraisilla tekstuurielementeillä, kuten vinyylin rätinällä tai nauhasuhinalla (vaikka olisivatkin puhtaita ja digitaalisia), voisi vahvistaa sitä lo-fi-tunnelmaa, jos se on tarkoitettu suunta. Emotionaalisesti se on ehdottomasti positiivisella ja rennolla puolella. Se herättää päiväunelmointia ja lempeää pohdintaa. Mediakäytössä näen tämän toimivan hyvin lifestyle-sisällössä, ehkä matkablogeissa tai jopa taustamusiikkina podcasteissa, jotka keskittyvät hyvinvointiin tai mindfulnessiin. Se voisi olla tehokasta myös mainonnassa, erityisesti brändeille, jotka tavoittelevat pehmeää ja lähestyttävää imagoa. Ajattele ihonhoitoa, hellävaraista teknologiaa tai jopa ruoka- ja juomamerkkejä, jotka keskittyvät luonnolliseen tai luomuun. Pelatessa se saattaa sopia rauhallisempiin hetkiin tai valikkoihin indie-peleissä tai pulmapeleissä. Verrattuna chill-pop-tuotantomusiikin alan standardeihin, se pitää ehdottomasti pintansa. Se ei ole mullistava, mutta se on hyvin toteutettu ja täyttää monia käytettävyyden vaatimuksia. Jotta se nousisi vielä korkeammalle, hieman dynaamisemman sovitusmuutosten tutkiminen tai hienovaraisen instrumentaalisen koukun lisääminen voisi tehdä siitä vieläkin mieleenpainuvamman. Kaiken kaikkiaan se on vankka kappale, jolla on hyvät mahdollisuudet. Muutamalla pienellä hienosäädöllä miksauksessa ja sovituksessa lisätään hieman enemmän syvyyttä ja vaihtelua, tämä voisi olla todella vahva kilpailija rentouttavissa musiikkikirjastoissa. Siinä on ehdottomasti se helppo kuuntelu -vetovoima, jota toimittajat usein etsivät. Vankka perusta, jolle rakentaa!