West Side by Sascha Ende

Hit or Miss? Arti’s Review

Tämä instrumentaalikappale herättää välittömästi tunteen urbaanista hämärästä, ehkä kohtauksesta, joka avautuu vilkkaan kaupungin rauhallisemmalla puolella. Äänimaailman ytimessä ovat nämä ihanan lämpimät, hieman vintage-tyyliset syntikkapadit, jotka luovat utuisen, lähes unenomaisen tunnelman. Kappaletta tukee hienovarainen rytminen syke, joka pitää sen liikkeessä tulematta liian vaativaksi tai energiseksi. Tuotannossa on tarkoituksellinen lo-fi-laatu, joka itse asiassa lisää sen viehätystä ja nostalgista tunnelmaa, kuin kuuntelisi vanhaa äänitystä savuisessa jazzklubissa. Se ei ole kappale, joka huutaa huomiota, vaan pikemminkin sellainen, joka vetää sinut lempeästi puoleensa hillityllä eleganssillaan ja alakuloisuudellaan. Media-alan käytön kannalta tämä voisi olla fantastinen kohtauksiin, jotka tarvitsevat ripauksen itsetutkiskelua, ehkä hahmo katselee ulos sateisesta ikkunasta, tai kaupunkidraaman alkukuviin. Siinä on myös tiettyä viileyttä, joka voisi sopia hyvin tyylikkääseen mainontaan, ehkä muoti- tai lifestyle-brändeille, jotka tavoittelevat hienostunutta, hillittyä tunnelmaa. Podcasteissa se voisi toimia kauniisti taustamusiikkina pohdiskelevien jaksojen aikana tai jopa hieman salaperäisenä introna tai outrona. Alan standardien mukaan sävellys on vankka ja luo selkeän tunnelman. Äänellisesti, vaikka lo-fi-estetiikka on tarkoituksellista ja tehokasta, hieman enemmän selkeyttä matalissa taajuuksissa voisi parantaa kokonaisuutena miksausta menettämättä sen vintage-luonnetta. Ehkä vain hienovarainen bassotaajuuksien tiukentaminen. Lisäksi padeissa kokeilu lempeällä stereo-laajennuksella voisi entisestään parantaa uppoutuvuutta. Kaiken kaikkiaan se on kappale, jossa on paljon potentiaalia, erityisesti projekteihin, jotka etsivät hienostunutta, melankolista ja hieman retroa tunnelmaa. Pienellä hionnalla matalissa taajuuksissa ja stereo-kuvantamisessa se seisoisi helposti rinta rinnan alan tason tuotantomusiikin kanssa tässä genressä. Siinä on ainutlaatuinen luonne, joka erottaa sen muista, mikä on aina arvokas ominaisuus.