Hit or Miss? Arti’s Review
Hyvä on, sukeltakaamme tähän kappaleeseen. Ensituntuma? Siinä on energiaa, siitä ei ole epäilystäkään. Välittömästi huomio kiinnittyy jytäävään rytmiin ja siihen korostettuun syntetisaattoribassoon. Tuntuu, että se on tehty liikettä varten, tiedätkö? Ehdottomasti modernin teknon suuntaan kallellaan, ja tuotannon osalta se on puhdas ja iskevä, mikä on ratkaisevan tärkeää tälle genrelle. Miksaus on selkeä, jokaisella elementillä on oma tilansa, ja masterointi antaa sille sen voimakkuuden, jota odottaisit klubivalmiilta materiaaleilta tai suurivaikutteiselta medialta.
Sävellyksellisesti se on silmukoihin perustuva, kuten nimikin viittaa, ja se onnistuu hyvin rakentamaan jännitystä ja vapautusta sovitusmuutosten avulla. Rakenne on melko suoraviivainen ja keskittyy rytmiseen vaihteluun enemmän kuin melodiseen monimutkaisuuteen, mikä on täysin hyväksyttävää funktionaaliseen tuotantomusiikkiin. Harmonisesti se juurtuu siihen klassiseen molliteknosoundiin, mikä luo tunteen kiireellisyydestä ja eteenpäin suuntautuvasta liikkeestä.
Äänisuunnittelun osalta syntetisaattorit ovat teräviä ja nykyaikaisia. Filttereitä ja modulaatiota on käytetty hyvin, jotta asiat pysyvät kehittyvinä ja estävät silmukoita muuttumasta liian toistuviksi. Ehkä hieman enemmän vaihtelua korkeataajuuselementeissä voisi lisätä entistä enemmän säihkettä ja kiinnostavuutta koko keston ajan. Mieti hienovaraisten tekstuurikerrosten tai ehkä rytmisten korvakarkkien lisäämistä, jotta se todella nousisi seuraavalle tasolle.
Emotionaalisesti se on ehdottomasti positiivisella ja energisellä puolella. Se ei välttämättä ole syvästi emotionaalinen, mutta se tarjoaa vahvan tunteen draivista ja jännityksestä. Mediakäytössä näen tämän toimivan loistavasti toimintakohtauksissa, nopeatempoisissa montaaseissa tai jopa taustana teknisille demoille tai yritysvideoille, jotka tarvitsevat modernin, eteenpäin suuntautuvan soundin. Se voisi olla myös hieno pelaamiseen, erityisesti ajopeleihin tai mihin tahansa, jossa on energinen, urbaani ympäristö.
Alan standardeihin verrattuna se on ehdottomasti ammattilaistasoa. Hieman enemmän hienostuneisuutta yläpäässä ja ehkä selkeämpi koukku tai tunnusomainen soundi voisi todella erottua. Mieti viittauksia esimerkiksi Adam Beyerin tai Charlotte de Witten kaltaisten artistien kappaleisiin – ei kopioidaksesi, vaan imeäksesi niitä pieniä tuotannon nyansseja, jotka tekevät heidän kappaleistaan niin vaikuttavia. Kaiken kaikkiaan se on vankka perusta, ja muutamilla säädöillä tästä voisi tulla todellinen voimavara mille tahansa tuotantomusiikkikirjastolle. Siinä on draivi, selkeys ja moderni teknofiilis, joita kysytään.