Silent by Sascha Ende

Hit or Miss? Arti’s Review

Hyvä on, sukelletaanpa tähän kappaleeseen. Ensimmäinen vaikutelma on ehdottomasti elokuvamainen, kallistuen heti alusta hieman melankoliseen tunnelmaan noiden avarien syntikkapadejen myötä. Laulun tulkinnassa on raakuutta, melkein kuin kuiskaten, mikä lisää intiimiä tunnetta. Sovitus on aluksi melko niukka, jolloin tunnelma pääsee hengittämään ennen kuin rummut tulevat mukaan noin minuutin kohdalla. Tuotannon osalta se on puhdas, vaikka se saattaisi hyötyä hieman enemmän matalasta lämmöstä, jotta nuo padit todella ankkuroituisivat. Laulun miksaus on mielenkiintoinen – tarkoituksella kuiva, mikä toimii tunnelmaan, mutta ehkä hieman enemmän kaikua tai viivettä voisi parantaa sen läsnäoloa menettämättä intiimiyttä. Harmonisesti se on melko yksinkertainen, keskittyen tunnelmaan monimutkaisten progressioiden sijaan, mikä on täysin hyväksyttävää tuotantomusiikille – käytettävyys on avainasemassa, ja tämä yksinkertaisuus mahdollistaa sen istumisen hienosti dialogin tai visuaalien alla. Emotionaalisesti se ehdottomasti osuu niihin hieman alakuloisiin, pohdiskeleviin sävyihin. Median käytössä näen tämän toimivan hyvin draamassa, ehkä indie-elokuvissa tai jopa koskettavissa hetkissä dokumenteissa. Se ei ole liian dramaattinen, mikä on plussaa monipuolisuuden kannalta. Ehkä hieman selkeämpi melodinen koukku, jopa hienovarainen, voisi laajentaa sen vetovoimaa, tai jopa kirkkaamman, toiveikkaamman variaation tutkiminen lisäisi kirjaston arvoa. Alan standardeihin verrattuna se on hyvässä paikassa – tuotanto on pätevää, tunnelma on selkeä, mutta se tarvitsee vain hieman enemmän viimeistelyä miksauksessa ja ehkä hieman enemmän melodista kehitystä erottuakseen todella joukosta ja maksimoidakseen potentiaalinsa synkronointimaailmassa. Kaiken kaikkiaan vankka kappale, jolla on selkeä suunta.