Dont Cry (alternative) by Sascha Ende

Hit or Miss? Arti’s Review

Tällä raidalla on heti alusta alkaen selkeä, tunnelmallinen ilmapiiri, joka vetää sinut mukaansa näillä kehittyvillä syntetisaattorimatoilla, jotka tuntuvat sekä lämpimiltä että hieman levottomilta – hyvällä tavalla. Sävellys on hyvin tehty; se rakentuu vähitellen esitellen hienovaraisen mutta tehokkaan rytmisektion, joka lisää mukavan, hellävaraisen ajon ylittämättä alkuperäistä tunnelmaa. Laulu, vaikka aliarvioitu ja melko voimakkaasti prosessoitu kaikulla ja viiveellä, sopii yleiseen tunnelmaan. Ne tuntuvat olevan osa tekstuuria sen sijaan, että ne olisivat pääpaino, mikä toimii tuotantomusiikissa, jossa instrumentaaliversioita saatetaan tarvita.

Tuotannon kannalta siinä on moderni, hieman lo-fi-luonne, mikä ei välttämättä ole huono asia, mutta ehkä jotkut hienovaraiset taajuuskorjaukset alempiin keskitaajuuksiin voisivat selkeyttää bassotaajuuksia hieman. Miksaus on yleisesti ottaen tasapainoinen, vaikka sen varmistaminen, että laulu istuu juuri oikein miksauksessa, erityisesti kovemmissa toisto-ympäristöissä, saattaa olla syytä tarkistaa.

Emotionaalisesti se kallistuu melankolisen ja introspektiivisen puolen puoleen, mikä tekee siitä sopivan kohtauksiin, jotka vaativat ripauksen draamaa, pohdintaa tai jopa hienovaraista jännitettä. Ajattele indie-elokuvakohtauksia, harkittua mainontaa tai ehkä tunnelmallisia hetkiä videopeleissä tai podcasteissa. Laajemman käytettävyyden kannalta ehkä suorempi laulumiksaus tai instrumentaaliversio voisi laajentaa sen vetovoimaa. Verrattuna alan standardeihin, siinä on varmasti ammattimainen tuntu ja vahva tunnelma, mikä asettaa sen hyvään asemaan synkronointilisenssejä varten. Se ei ole vielä aivan "referenssilaadun" tasolla, mutta pienillä äänellisillä hienosäädöillä se voisi ehdottomasti päästä sinne. Raidalla on ainutlaatuinen identiteetti, mikä on suuri plussa kirjastomusiikin maailmassa. Jatka tämän äänellisen suunnan tutkimista; siinä on todellista potentiaalia.