Hit or Miss? Arti’s Review
Okei, kuunnellaanpas tätä… 'Blockbuster Atmosphere 9 (Surullisuus)'. Okei, heti aluksi saan vahvan tunnelman, kuten luvattiinkin! Se kallistuu selvästi melankoliseen tilaan, ja tekee sen varsin tehokkaasti heti alusta alkaen näillä avarilla, pitkitetyillä syntetisaattoripadeilla. Alkuperäinen melodinen motiivi on yksinkertainen, mutta todella koukuttava, siinä on hieno, kummitteleva laatu. Sävellyksellisesti se on melko niukka, mikä toimii sen hyväksi tässä, antaen tunteen hengittää. Sovitus on fiksu; se rakentuu vähitellen, lisäämällä kerroksia ja hienovaraisia rytmisiä elementtejä ilman, että siitä koskaan tulee sekavaa. Tuotannollisesti se on puhdas ja avara. Miksaus tuntuu tasapainoiselta, ja siinä on hieno syvyyden ja leveyden tunne – kaikua on käytetty tyylikkäästi parantamaan tätä tunnelmallista tuntua hukuttamatta kaikkea. Äänellisesti se saavuttaa ehdottomasti hyvän tason tuotantomusiikille. Emotionaalisen vaikutuksen suhteen, kyllä, 'surullisuus' osuu oikeaan. Se herättää pohdiskelun tunteen, ehkä jopa ripauksen kaipuuta. Median käyttöön näen tämän toimivan loistavasti elokuvien trailereissa, dramaattisissa kohtauksissa dokumenteissa tai jopa hienovaraisena pohjana podcasteissa luomaan synkempää sävyä. Myös pelaamiseen, niihin hiljaisempiin, pohdiskeleviin hetkiin tai jännityksen rakentamiseen ennen kuin jotain dramaattista tapahtuu. Sen viemiseksi vielä pidemmälle, ehkä joidenkin hienovaraisten tekstuurivariaatioiden tutkiminen syntetisaattoripadeissa sen edetessä voisi lisätä uuden mielenkiinnon kerroksen, vain pitääkseen asiat kehittymässä. Ehkä hieman enemmän dynaamista aluetta rakentamisessa voisi maksimoida vaikutuksen, kun ne rummut lopulta laskeutuvat. Mutta kaiken kaikkiaan se on vankka, hyvin tehty teos, joka ehdottomasti lunastaa lupauksensa 'blockbuster-tunnelmasta' surullisella pohjavireellä. Se istuu mukavasti ammattimaisen tuotantomusiikin standardien sisällä ja on heti käyttökelpoinen sellaisenaan. Erittäin vahva pohja, jonka kanssa työskennellä.