Odyssee by Sascha Ende

Hit or Miss? Arti’s Review

Hyvä on, sukeltakaamme tähän kappaleeseen. Ensituntuma on ehdottomasti elokuvamainen, siinä on tilava, lähes laajakuvainen tunnelma heti alusta alkaen. Äänimaailma on pääosin syntetisaattoripohjainen, mutta se on rakennettu tavalla, joka tuntuu melko orkestraaliselta laajuudeltaan, erityisesti noiden kehittyvien padien kanssa. Sävellys rakentuu hienosti, tuoden kerroksia vähitellen luomaan tunteen liikkeestä ja mittakaavasta. Harmonisesti se on melko suoraviivainen, keskittyen tunnelman luomiseen monimutkaisten melodisten linjojen sijaan, mikä toimii hyvin tuotantomusiikissa – pitää sen laajalti käyttökelpoisena. Tuotannollisesti se on puhdas ja hyvin miksattu; matalat äänet ovat läsnä olematta mutaisia, ja korkeat äänet ovat teräviä. Ehkä ripaus enemmän dynamiikkaa voitaisiin puristaa masteroinnissa antamaan sille vielä enemmän potkua, erityisesti traileri käyttöön, mutta se on jo hyvällä tasolla. Emotionaalisesti se laskeutuu siihen "eeppiseen" ja "toiveikkaaseen" alueeseen, joka on erittäin suosittu ja monipuolinen tila mediassa. Se voisi helposti alleviivata tutkimusmatkojen kohtauksia, voittoa tai jopa pohdinnan hetkiä ennen suurta paljastusta. Mediassa se on laajalti sovellettavissa – ajattele sci-fi trailereita, laajoja maisemakuvia dokumenteissa tai jopa taustaa vaikuttaville mainoskampanjoille. Todella viedä sitä pidemmälle, kokeileminen hienovaraisten orgaanisten tekstuurien tai ehkä hienon pianoaiheen kanssa hiljaisemmissa kohdissa voisi lisätä entistä enemmän syvyyttä ja emotionaalista vivahdetta. Sellaisenaan se on kuitenkin vankka, käyttökelpoinen elokuvamainen teos, joka pärjää alan standardikirjaston kappaleille. Siinä on hyvä mittakaavan ja emotionaalisen resonanssin taju, ja pienellä hionnalla dynamiikassa se voisi todella loistaa.