Hit or Miss? Arti’s Review
Selvä, syvennytään tähän kappaleeseen. Ensimmäinen vaikutelmani on, että se luo välittömästi vahvan tunnelman. Alusta alkaen on aistittavissa kasvavaa jännitettä, mikä on ratkaisevan tärkeää tällaiselle tuotantomusiikille. Äänimaailma on pääosin syntetisaattoripohjainen, ja nämä tummat, kehittyvät padit luovat todella mukavan, lähes synkän taustan. Rytminen elementti on hienovarainen mutta tehokas, työntäen kappaletta eteenpäin olematta liian aggressiivinen. Se tuntuu hyvin nykyaikaisten elokuvamusiikkitrendien mukaiselta, vähemmän mahtipontista Hollywoodia ja enemmän jännittävien indie-elokuvamusiikkien tai jopa joidenkin modernien dokumenttien suuntaan.
Sävellyksellisesti se on melko älykäs yksinkertaisuudessaan. Se ei luota monimutkaisiin melodisiin linjoihin, vaan keskittyy tekstuurimuutoksiin ja harmoniseen liikkeeseen mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Sovitus on hyvin rytmitetty, ja se lisää vähitellen jännitettä edetessään. Ehkä, jotta se todella nousisi pidempiin mediatuotantoihin, hieman selkeämmän motiivin tai hienovaraisen harmonisen variaation esittely jälkipuoliskolla voisi estää sitä tuntumasta liian staattiselta pitkien toistojen aikana.
Tuotannon kannalta miksaus on puhdas ja selkeä. Matalat äänet ovat läsnä mutta hallittuja, mikä on tärkeää selkeyden säilyttämiseksi, erityisesti mediamiksauksissa, joissa dialogin tai ääniefektien on oltava päällä. Stereoääni on kunnollinen, mutta mietin, voisiko padien leventäminen hieman enemmän luoda entistäkin mukaansatempaavamman ja laajemman tunteen, erityisesti kuulokkeilla tai suuremmilla äänentoistojärjestelmillä. Masterointi kuulostaa sopivalta tuotantomusiikille – ei liian "slammed", jättäen headroomia jälkituotannon säätöjä varten.
Emotionaalisesti se ehdottomasti osuu maaliin jännityksen ja kireyden osalta. Se ei ole avoimesti dramaattinen tai toiminnantäyteinen, vaan hienovaraisemmin levoton, mikä on usein tehokkaampaa todellisen epämukavuuden luomisessa. Käytettävyyden kannalta tässä se todella loistaa. Se on räätälöity jännittäviin kohtauksiin, rikosdraamoihin, tutkinnallisiin dokumentteihin tai jopa jännittäviin hetkiin videopeleissä. Ajattele true crime -podcasteja, vakavahenkisiä yritysvideoita tai jopa mainoskampanjoita, jotka pyrkivät hienostuneeseen, hieman edgyyn tunnelmaan. Pienellä luovalla editoinnilla ja äänisuunnittelulla jälkituotannossa tästä voisi tulla uskomattoman monipuolinen.
Alan standardeihin verrattuna se on ehdottomasti ammattimaisella tasolla. Se voisi hyötyä hieman enemmän sonisesta "korvakarkista" – ehkä joitain hienovaraisia tekstuurikerroksia tai kehittyviä syntetisaattoriefektejä lisäämään sitä ylimääräistä kiillotuksen kerrosta, jonka usein kuulet huippuluokan kirjastomusiikissa. Kuitenkin sellaisenaan se on vankka, käyttökelpoinen kappale, joka toteuttaa tehokkaasti sille tarkoitetun tunnelman ja tarkoituksen. Vain muutama pieni säätö sovituksessa ja ehkä hieman enemmän sonista syvyyttä voisi todella työntää tämän tuotantomusiikin korkeimpiin kerroksiin.