Silent Movie 87 by Sascha Ende

Hit or Miss? Arti’s Review

Hyvä on, kuunnellaanpa tämä kappale. Välittömästi tulee mieleen selkeä vintage-tunnelma, mikä on mielenkiintoista. Instrumenttivalinnat – pääasiassa piano ja jokin ksylofoni tai vastaava lyömäsoitin – kallistuvat ehdottomasti tuohon klassiseen soundiin. Siinä on lempeä, lähes hauras laatu, joka voisi toimia todella hyvin projekteissa, jotka tarvitsevat ripauksen nostalgiaa tai hillittyä eleganssia. Itse sävellys on melko yksinkertainen, ja se luottaa toistuvaan melodiseen fraasiin. Harmonisesti se on suoraviivainen, mutta tuo yksinkertaisuus on mielestäni osa sen viehätystä. Tuotannon osalta se on puhdas ja selkeä, mutta ehkä siinä on hieman puutetta matalien taajuuksien syvyydessä; hienovarainen bassoelementti voisi lisätä lämpöä. Stereoäänikuva on kunnollinen, mutta sitä voisi hieman leventää luomaan mukaansatempaavamman tunnelman. Emotionaalisesti se on ehdottomasti rauhallisemmalla puolella, herättäen pikemminkin pohdinnan tai lempeän melankolian tunteen kuin suoranaista surua. Mediakäytössä näen tämän toimivan hyvin dokumenteissa, podcasteissa tai jopa mainonnassa, jossa tarvitaan hienovaraista, ei-häiritsevää taustamusiikkia. Ajattele historiallista sisältöä, ihmisläheisiä tarinoita tai jopa hiljaista hetkeä videopelissä. Käytettävyyden parantamiseksi ehkä hieman dynaamisemman sovituksen – ehkä hienovaraisen rakentamisen tai soitinnuksen vaihtelun – tutkiminen voisi laajentaa sen vetovoimaa. Verrattuna alan standardin mukaiseen tuotantomusiikkiin, siinä on hyvä pohja, mutta se voisi hyötyä hieman enemmän hionnasta miksauksessa ja sovituksessa, jotta se todella erottuisi joukosta. Kaiken kaikkiaan se on viehättävä kappale, jolla on selkeä suunta, ja se tarvitsee vain hieman lisätarkennusta saavuttaakseen täyden potentiaalinsa ja kilpaillakseen ammattimaisessa kirjastoympäristössä. Siinä on ihastuttava, vanhanaikainen tunnelma.