Epic Intro 2018 (Short Non Percussive) by Sascha Ende

Hit or Miss? Arti’s Review

Selvä, kuunnellaanpa tätä "Epic Intro 2018 (Short Non Percussive)" -kappaletta... Hmm, okei, tajuan tunnelman heti. Se selvästi pyrkii siihen suureen, elokuvamaiseen alkutunnelmaan. Ensimmäinen asia, mikä pistää silmään, on tilavuus – miksauksessa on todellinen syvyyden ja avaruuden tunne, mikä on ratkaisevaa tällaiselle raidalle. Äänipaletti on pääosin syntikkapohjainen, ja se luottaa vahvasti näihin kehittyviin, melkein kuoromaisiin padeihin. Ne tekevät vakuuttavaa työtä mittakaavan ja odotuksen luomisessa. Sävellyksellisesti se on melko yksinkertainen, keskittyen asteittaiseen harmoniseen liikkeeseen ja tekstuurin muutoksiin vahvan melodisen koukun sijaan, mikä on täysin hyväksyttävää intro-kappaleelle. Sovitus on fiksu; se rakentuu mukavasti, lisäten kerroksia ja intensiteettiä ilman, että se tuntuu koskaan sekavalta, erityisesti kun otetaan huomioon, että se on "non-percussive". Tuotannon osalta miksaus on kohtuullisen puhdas, ja masterointi näyttää tuoneen kunnollisen äänenvoimakkuuden ilman, että dynamiikkaa on liikaa litistetty. Alapäätä on kuitenkin varaa hienosäätää – se tuntuu hieman epämääräiseltä, ja sen tiukentaminen voisi lisätä painoa ja vaikutusta. Äänellisesti syntetisaattoriäänet ovat kunnollisia, mutta ehkä joidenkin orgaanisempien tekstuurien tai jopa hienovaraisten orkesterielementtien tutkiminen voisi nostaa sitä edelleen, antaen sille rikkaamman ja laadukkaamman tunteen. Emotionaalisesti se osuu ehdottomasti "eeppisiin" ja "dramaattisiin" sävyihin. Se herättää mysteerin ja suuruuden tunteen, mikä tekee siitä sopivan fantasiaan, scifiin tai jopa vakavaan yritysbrändäykseen, jossa halutaan välittää voimaa ja innovaatiota. Mediakäyttöön se on välittömästi käyttökelpoinen sellaisenaan introihin, alkuteksteihin tai kohtausten luojiin, erityisesti silloin, kun on tarpeen luoda nopeasti mittakaavan tai mysteerin tunne. Pienet viilaukset, kuten hieman selkeämpi alapää ja ehkä hienovaraisempi äänisuunnittelu korkeammilla taajuuksilla, voisivat todella viedä tämän lähemmäs huipputason kirjastomusiikkia. Verrattuna alan standardeihin, se on hyvässä paikassa, ehdottomasti käyttökelpoinen ja ammattimainen, mutta keskittyneellä hienosäädöllä se voisi todella loistaa. Sillä on vankka perusta, se tarvitsee vain hieman lisäkiiltoa kilpaillakseen todella korkeimmalla tasolla. Ajattele sitä kuin hyvää luonnosta – luut ovat siellä, nyt on kyse yksityiskohtien ja varjostusten lisäämisestä, jotta siitä tulisi valmis mestariteos.