Pure Energy 3 by Sascha Ende

Hit or Miss? Arti’s Review

Hyvä on, kuunnellaanpa tämä 'Pure Energy 3' -kappale. Ensivaikutelma? Se todella lunastaa nimensä. Raakaa, eteenpäin vievää energiaa on heti alusta alkaen. Särökitaroiden ja elektronisten rumpujen yhdistelmä luo välittömästi korkean intensiteetin sävyn. Siinä on modernia, lähes teollista särmää, mikä voisi olla todella tehokasta tietyissä mediayhteyksissä. Sävellystä ajatellen rakenne on melko suoraviivainen, mikä usein tarvitaan tuotantomusiikissa – vaikuttava ja ytimekäs. Sovitus rakentuu mukavasti lisäämällä syntetisaattoreita ja tekstuureja vahvistamaan kiireellisyyden tunnetta. Melodisesti se ei ole niinkään tarttuvia koukkuja kuin äänimaiseman luomista jännityksestä ja voimasta, mikä toimii tässä tyylissä.

Tuotannon kannalta miksaus on yleisesti ottaen vankka. Rummut ovat iskeviä ja istuvat hyvin, vieden kappaletta eteenpäin. Kitarat ovat ehdottomasti edessä ja keskellä, ehkä hieman kovia ylä-keskitaajuuksilla, joita voisi tasoittaa hieman laajemman vetovoiman saavuttamiseksi. Alataajuudet ovat läsnä ja tarjoavat hyvän perustan olematta mutaisia. Masteroinnin osalta se on kovaääninen ja vaikuttava, kuten tälle genrelle odotetaan, vaikkakin ehkä hieman enemmän dynaamista aluetta voisi olla hyödyllistä kuulijoiden väsymisen estämiseksi pidemmissä jaksoissa.

Emotionaalisesti se on kiistatta energinen ja aggressiivinen, kallistuen jännittyneeseen ja jopa vaaralliseen. Se ei ole juuri ylevää tai iloista, mutta se ei selvästikään ole tarkoituskaan. Median käytön kannalta näen tämän toimivan todella hyvin toimintakohtauksissa, intensiivisissä urheilumontaaseissa tai jopa synkemmissä, jännittävämmissä videopeliskenaarioissa. Se olisi myös mielenkiintoinen mainonnassa, jonka on välitettävä voimaa, nopeutta tai huippuluokan tunnelmaa – ajatellaan teknologiatuotteita tai jopa autospotteja. Hieman vähemmän aggressiivinen miksausvaihtoehto voisi laajentaa sen käyttökelpoisuutta alueille, kuten nopeatempoisiin yritysvideoihin tai jopa tiettyihin trailereihin.

Verrattuna alan standardin mukaiseen tuotantomusiikkiin se on ehdottomasti laadun ja energian suhteen samalla viivalla. Pienellä kitara-EQ:n hienosäädöllä ja ehkä hieman enemmän dynaamisella alueella masteroinnissa tämä kappale voisi helposti istua ammattimaisesti tuotetun kirjastomusiikin rinnalla. Sillä on selkeä tarkoitus ja se toimittaa sen tehokkaasti. Kaiken kaikkiaan vahva ja käyttökelpoinen kappale, jolla on selkeä äänellinen identiteetti. Siinä on potentiaalia!