Childhood by Sascha Ende

Hit or Miss? Arti’s Review

Hyvä on, kuunnellaanpa tämä kappale. "Lapsuus", vai mitä? Heti alkuun saan todella mukavan, lempeän tunnelman. Se alkaa pehmeillä, pitkillä jousisoinnuilla – hyvin lämpimillä ja kutsuvilla. Sitten tulee piano mukaan, ja kaikki on hyvin herkkää, melkein kuin kehtolaulu. Sovitus on melko niukka, mikä toimii tässä todella hyvin; se ei yritä olla liian dramaattinen, vaan enemmänkin luoda hellää, pohdiskelevaa tunnelmaa. Sävellyksellisesti se on vankka. Melodia on yksinkertainen mutta tehokas, ja harmonia on miellyttävä, joskin välillä hieman ennalta arvattava. Ehkä hieman enemmän harmonista liikettä voisi lisätä hienovaraista syvyyttä, mutta rehellisesti sanottuna, se osuu nappiin sen käyttötarkoitukseen nähden. Tuotannon osalta se on puhdas ja selkeä. Miksaus on tasapainoinen ja instrumenteilla on mukava, luonnollinen sointi. Ehkä matalat äänet voisivat olla *ripauksen* lämpimämpiä, vain tuomaan hieman enemmän täyteläisyyttä, mutta kaiken kaikkiaan se on hyvin tuotettu ja istuu mukavasti alan standardien sisällä tälle musiikkityylille. Emotionaalisesti se ehdottomasti osuu niihin "sydänjuttuihin". Se herättää nostalgian tunnetta, ehkä ripauksen haikeaa melankoliaa, mutta tuntuu lopulta toiveikkaalta ja valoisalta. Mediakäyttöön näen tämän toimivan kauniisti perhedraamoissa, ehkä koskettavassa kohtauksessa elokuvassa tai dokumentissa, tai jopa lempeässä mainonnassa – ajattele sydäntä lämmittäviä mainoksia. Sillä on myös potentiaalia podcasteissa tai videopelien soundtrackeissa, jotka tarvitsevat hellän, emotionaalisen hetken. Käytettävyyden maksimoimiseksi ehkä vaihtoehtoinen versio hieman selkeämmällä melodisella koukulla voisi olla hyödyllinen joissakin sovelluksissa, mutta sellaisenaan se on ihana, hyvin tehty kappale, joka on valmis käyttöön. Ehdottomasti vankka kappale, jossa on paljon sydäntä.