Hit or Miss? Arti’s Review
Okei, kuunnellaanpa tämä 'Imagefilm 042' -kappale. Heti alkuunsa huomio kiinnittyy avaruuteen. Se alkaa todella kauniilla, lämpimillä syntetisaattoripadeilla, jotka vain leijailevat ja luovat mukavan, kutsuvan tunnelman. Siinä on alusta alkaen selvästi elokuvallinen laatu; melkein voi kuvitella laajoja maisemia tai time-lapse-kuvauksia avautuvan. Sävellys on melko elegantti yksinkertaisuudessaan – se ei ole liian monimutkainen, mutta se on tehokas. Jousien tulo lisää tunne syvyyttä, ripauksen hellyyttä, ilman että se muuttuu imeläksi. Sovitus on hyvin rytmitetty, se käyttää aikaa rakentamiseen, mikä on ratkaisevan tärkeää tällaiselle "imagoelokuva" -musiikille. Kun rummut tulevat mukaan noin puolivälissä, se antaa kappaleelle lempeän sysäyksen eteenpäin, lisäten vauhdin tunnetta menettämättä alkuperäistä herkkää tunnelmaa. Tuotannon kannalta se on puhdas ja selkeä. Miksaus on tasapainoinen, vaikka ehkä alemmat keskitaajuudet voisivat olla hieman selkeämmät antaakseen sille hieman enemmän potkua, erityisesti suuremmille järjestelmille. Mutta kaiken kaikkiaan se kestää äänellisesti hyvin vertailussa alan standardeihin. Siinä on se hiottu, ammattimainen soundi, jota tuotantomusiikilta odotetaan. Emotionaalisesti se osuu hyvään kohtaan – toiveikas, kohottava, mutta hienovaraisella melankolian ripauksella, mikä tekee siitä monipuolisen. Se ei ole aggressiivisen iloinen, mikä on hyvä asia synkronoinnille; se mahdollistaa laajemman valikoiman visuaalisia tulkintoja. Käytettävyyden kannalta tällä kappaleella on laaja vetovoima. Ajattele yritysvideoita, luontodokumentteja, jopa mainoksia, jotka pyrkivät tunneyhteyteen. Pienellä masteroinnilla, jotta matalien taajuuksien selkeys paranee, tämä voisi todella loistaa. Se on vankka, hyvin tehty teos, joka tekee juuri sen, mitä sen on tarkoituskin – luo mieleenpainuvan ja käyttökelpoisen äänimaiseman. Ehdottomasti kappaleella on potentiaalia erilaisiin mediaprojekteihin.