Hit or Miss? Arti’s Review
Hyvä on, kuunnellaanpas tätä kappaletta. Heti alkuun piano on etualalla ja keskellä, ja se luo todella selkeän, lähes vintage-tunnelman. Siinä on selkeä "mykkäelokuva"-viba – se lempeä, hieman melankolinen valssitunnelma. Sävellys itsessään on melko suoraviivainen, melodisesti johdettu ja jäsennelty tavalla, jota on helppo seurata, mikä on itse asiassa vahvuus tuotantomusiikille. Haluat jotain, joka istuu mukavasti dialogin tai visuaalien alla olematta liian häiritsevä, ja tämä kappale saavuttaa sen. Sovitus on niukka, pääasiassa piano, jonka alla on kuultavissa joitain hyvin hienovaraisia, melkein jousimaisia padeja. Se on tehokas luomaan tilaa ja ripauksen harmonista syvyyttä, mutta mietin, voisiko myöhemmin lisätä hieman enemmän tekstuuria pitämään kiinnostusta yllä pidemmän kohtauksen ajan. Tuotannollisesti pianoääni on puhdas ja selkeä, ehkä hieman kuiva. Hieman enemmän lämpöä tai hienovaraista kaikua voisi auttaa sitä tuntumaan hieman rikkaammalta ja tunteellisemmalta, erityisesti tässä tyylissä. Käytettävyyttä ajatellen tämä on erinomaista materiaalia periodidraamoihin, historiallisiin dokumentteihin, mihin tahansa, joka tarvitsee ripauksen vanhan maailman charmia ja lempeää surua. Se voisi toimia jopa mainonnassa, jos haetaan hienostunutta, nostalgista tunnelmaa. Alan standardeihin verrattuna se on varmasti vankka, käyttökelpoinen kappale. Se ei ehkä riko mitään sonisia rajoja, mutta se on hyvin toteutettu valitussa tyylissään. Hienosäätöä varten pianonsoiton hienovaraisten dynaamisten vaihteluiden tutkiminen tai ehkäpä erittäin herkän toissijaisen instrumentin – ehkä klarinetin tai sellon – kerrostaminen voisi nostaa sitä edelleen. Mutta sellaisenaan se on erittäin pätevä ja käyttökelpoinen kirjastomusiikkikappale.